Tuulie
kirjoittanut Hyel

Vielä vain olet hän
Vaikka vuodet ovat vaihtuneet
Kun he nauroivat
Et kuullut ajatuksiani
Mutta kuulit ajatukseni
Kun olimme kahden

Olit lapsi
Ikäiseni, mutta lapsi
Nyt minä olen lapsi
Ehkä aina olinkin

Emmekä me välittäneet
Vaikka muut nauroivat
Emme välittäneet
Vaikka olimme ulkopuolisia
Mitä niistä
Jotka eivät voi nauraa kanssamme
Mutta nauravat meille?
Sinä aina nauroit kanssani.

Välillämme
Valtameret vyöryvät
Joskus peittäen näkömme.
Joskus kaikki säkenöi
Kun valtameri vyöryy välillemme;
Joskus kaikki on kirkasta
Kun meri siirtyy
Ja silloin ihmettelen
Onko olemassa niitä jotka eivät näe
Näitä säkenöiviä meriä joita kannat
Kuin saaria silmiesi edessä
Silmiesi edessä

Minun valtamereni piilevät silmieni takana.