Tuolla Puolen Tuonen Joen

”Tuolloin Tuoni uneksivi, kansa kaikki lepäeli

Nukkuvi he elon eestä, vuoksi vuosien kovien

Elämästä väsyneenä, kokemasta toipumassa

Tuonen joen toissa puolen, takana leveän virran

Siellä seisoi Tuonen hauat, leposijat monenmoiset

Hautapaikat hallamailla, luvuttomat luiden luolat

Monet majat pienenlaiset, henkiväen asuinhallit

Siellä väki värjöttävi, näkevi utuista unta

Tuolla puolen Tuonen joen, mailla totisen talven

Kuu ei sinne kumottana, aurinko ei avartana

Maita kovin valkehia, luita lumen peittämiä

Paljastana päiviänsä, hiljaisia iltojansa

Vaan on aina autiona, uneksivi Tuonen kansa

Vaiti väki valkeainen, kasvoiltansa kalpeenlainen

Eläneet on elämänsä, monet muistot puntaroineet

Paikkaa levon kaipaelleet, iän kaiken etsiskelleet

Viimein lepo lempeämpi, elon unta rauhaisampi

Koittavi on Manan mailla, Tuonen tuvan kankahilla

Siellä sielut uinahtavi, nukahtavi nuoremmatkin

Päästessänsä päivistänsä, leikkilöistänsä lepohon

Ja Tuonen portin portahilla, elon maiden eteisellä

Henki kalmaa kalpeampi, iän kaiken kulkeneena

Ylittänyt Tuonen virran, mustan joen matkustanut

Nyt astu ali Kalman portin, iltahan ikuisen unen”

(By: Wyrd)